Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)
Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) on kehon ja mielen vastaus ylivoimaisiin traumaattisiin kokemuksiin, jotka eivät jätä rauhaan. Traumaattinen kokemus voi jäädä loukkuun mieleen ja kehoon, laukaisten kriisejä arjessa: yllättävät takaumat, painajaiset tai jatkuva valppaus, joka vie voimat. Monet kokevat, että menneisyys tunkeutuu nykyhetkeen, tehden jokaisesta hetkestä taistelun – eristäytyminen, raivo tai tunne-etäisyys ovat yleisiä.
Terapiassa traumaattisia kokemuksia käsitellään lempeästi, askel kerrallaan. Terapiassa keskitymme auttamaan sinua integroimaan traumaattisen kokemuksen osaksi tarinaasi – turvallisessa tilassa, jossa saat työkaluja rauhoittaa kehoa, rakentaa sisäistä turvallisuuden tunnetta sekä haastaa mielen sisäisiä pelkoja.
Yleisemmin erilaisista elämän kriiseistä sekä siihen auttavista terapeuttisista menetelmistä on kirjoitettuna täällä.
Haluaisitko keskustella ammattilaisen kanssa tilanteestasi?
Mitä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) tarkoittaa?
Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) syntyy, kun traumaattinen kokemus ylittää kehon ja mielen sietokyvyn. Traumaattiset kokemukset voivat liittyä esimerkiksi väkivaltaan, seksuaaliseen hyväksikäyttöön, läheisen äkilliseen kuolemaan tai vakavaan terveydelliseen uhkaan. Aivot ja keho reagoivat suojautuakseen: adrenaliini pitää valppaana, mutta hälytystilan pitkittyminen johtaa uupumukseen.
Traumaattinen kokemus muuttaa aivoja: amygdala (pelkokeskus) ylivirittyy, ja prefrontaalinen kuori (esim. järkeily) heikkenee. Kriisit voivat olla äkillisiä tai kumulatiivisia – yksittäinen tapahtuma tai vuosien kertymä – ja ne vaikuttavat kaikkeen: uneen, ihmissuhteisiin ja arjesta selviytymiseen. Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) diagnosoidaan, kun oireet kestävät yli kuukauden ja häiritsevät elämää, mutta moni kamppailee oireiden kanssa ilman diagnoosiakin.
Mitä tyypillisesti koetaan traumaperäisessä stressihäiriössä (PTSD)?
Traumaattinen kokemus: Takaumat (flashbackit), joissa menneisyys tuntuu todelliselta; painajaiset, jotka herättävät hikisenä.
Hypervalppaus: Jatkuva pelko, ärsyyntyminen, vaikeus rentoutua – keho on “taistelussa tai pakenemisessa”.
Vältteleminen: Paikkojen, ihmisten tai keskustelujen karttaminen, jotka muistuttavat traumaattisesta kokemuksesta.
Tunne-etäisyys: Tunne tyhjyydestä, eristäytymisestä, vaikeus tuntea iloa tai yhteyttä muihin.
Kriisit: Äkilliset paniikit, syyllisyys (“Miksi selvisin?”), fyysiset oireet kuten päänsärky tai vatsavaivat.
Pitkäkestoiset vaikutukset: Unihäiriöt, keskittymisvaikeudet, masennus tai riippuvuudet, jotka syntyvät selviytymiskeinoina.
Miten terapia auttaa traumaperäiseen stressihäiriöön?
SkyLainen terapiassa kohtaamme traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) kokonaisvaltaisesti: mieli, keho ja sosiaalinen ympäristö huomioiden. Psykologi Seela Leppäsellä on kokemusta ja koulutusta kognitiivisesta traumafokusoidusta lyhytterapiasta, ja terapiassa integroidaan myös muita näyttöön perustuvia menetelmiä (kuten somaattiset harjoitukset, CBT, DKT, MBSR).
Aloitamme rauhoittamalla kehoa – keholliset harjoitukset kuten hengitysrytmit, maadoittuminen tai lempeät liikkeet auttavat katkaisemaan hypervalppauden kierteen. Kun keho tuntee turvallisuutta, mieli avautuu käsittelemään traumaattista kokemusta ilman voimakasta uudelleenelämistä.
Terapiassa tutkimme, miten kriisit ovat muokanneet ajatusmallejasi: haastamme uskomuksia, jotka pitävät sinut vangittuna – kuten “Olen rikki ikuisesti” tai “Maailma on vaarallinen aina” – ja korvaamme ne todisteisiin pohjautuvilla ajatusmalleilla. Pienin askelin altistumme muistoihin turvallisessa tilassa: kuvailet traumaattista kokemusta hallitusti, opettelet erottamaan menneen nykyisestä ja integroimaan sen osaksi elämäntarinaasi ilman, että kokemus määrittelee sinut. Tämä vähentää takaumia ja painajaisia, antaen tilaa elämiselle.
Kun keho kantaa traumaa
Keholliset harjoitukset ovat keskeisiä: skannaat kehoa tunnistaaksesi jännityksen kehossa, harjoittelet rentoutumista visualisaatioilla tai liikkeellä, joka vapauttaa loukkuun jääneen energian. Yhdistettynä keskusteluun tämä auttaa helpottamaan traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) fyysisiä oireita – unesi paranee, valppaus hellittää sekä kehon rentous ja turvallisuuden tunne vahvistuu. Terapiassa opit myös tunnistamaan tyypillisimmät laukaisevat tekijät ja rakentamaan turvallisia rutiineja. Vähitellen pääset takaisin kiinni elämään omilla ehdoillasi ja omassa tahdissasi. Pienten askelien myötä elämä alkaa taas tuntua omalta ja merkitykselliseltä.
Jos koet, että traumasi vaatii syvempää, pitkäkestoista käsittelyä, suosittelen lämpimästi hakeutumaan viralliselle traumapsykoterapeutille, joka on erikoistunut EMDR- tai traumafokusoituun Kela-terapiaan. Monimutkaisemmat traumat hyötyvät usein kattavammasta, moniammattilaisesta ohjauksesta.
Ota yhteyttä, niin autamme löytämään sopivan polun eteenpäin.
Lähteet:
American Psychiatric Association (APA). (2022). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-5-TR) (5th ed., text revision). American Psychiatric Association Publishing.
National Institute for Health and Care Excellence (NICE). (2018/2023 update). Post-traumatic stress disorder: NICE guideline [NG116]. NICE. Saatavilla: nice.org.uk/guidance/ng116.
Ehlers, A., & Clark, D. M. (2000/2022 review). "A cognitive model of posttraumatic stress disorder." Behaviour Research and Therapy, 38(4), 319–345. (Päivitetty katsaus 2022: Psychological Medicine, 52(10), 1803–1815.) DOI: 10.1017/S0033291721000412.
Foa, E. B., Hembree, E. A., Rothbaum, B. O., & Rauch, S. A. M. (2019/2024 edition). Reclaiming Your Life from a Traumatic Past: A Prolonged Exposure Treatment Program Workbook. Oxford University Press.
World Health Organization (WHO). (2022). Guidelines for the management of post-traumatic stress disorder and acute stress disorder. WHO. Saatavilla: who.int/publications/i/item/9789240042135.
Bisson, J. I., et al. (2023). "Psychological therapies for chronic post-traumatic stress disorder (PTSD) in adults: A network meta-analysis." World Psychiatry, 22(1), 118–133. DOI: 10.1002/wps.21032.
Van der Kolk, B. A. (2014/2023 reprint). The Body Keeps the Score: Brain, Mind, and Body in the Healing of Trauma. Penguin Books.
PubMed Central (PMC). (2024). "Trauma-Focused Cognitive Behavioral Therapy for PTSD: A Review." Saatavilla: pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10767890/.
