Burnout ja uupumus
apua stressin oireisiin ja työuupumukseen
Burnout ja uupumus ovat hiljaisia varoituksia, jotka hiipivät sisään arjen paineiden kautta. Työuupumus voi alkaa lievänä väsymyksenä, mutta lopulta kasvaa lamaannuttavaksi: burnout -oireita ovat voivat olla motivaation lasku, tyhjyyden tunne, kyynisyys työtä kohtaan ja tehottomuus, jotka vievät ilon kaikelta. Stressin oireet ilmenevät kehossa ja mielessä – unettomuus, päänsärky, ärtyneisyys tai se tunne, että mikään ei riitä. Monet kokevat myös syvempää merkityksettömyyttä: “Miksi teen tätä? Onko elämässäni tarkoitusta?”
SkyLainen terapiassa burnout ja uupumus kohdataan kokonaisvaltaisesti – huomioiden mielen, kehon, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin. Emme vain pyri vähentämään oireita, vaan tutustumme niiden viesteihin: mitä stressin oireet kertovat arvoistasi ja rajojesi tarpeista? Terapia on tila, jossa palautuminen alkaa hyväksynnästä ja uusista valinnoista, joilla rakennat kestävämpää arkea.
Haluaisitko keskustella ammattilaisen kanssa tilanteestasi?
Mitä burnout ja uupumus tarkoittavat?
Burnout on vastaus pitkään kestävään kuormitukseen, jossa resurssit ehtyvät ja vastustuskyky heikkenee. Se ei ole vain väsymystä, vaan syvä uupumus, joka vaikuttaa kaikkeen: työhön, vapaa-aikaan ja ihmissuhteisiin. Työuupumus kehittyy nimenomaan työympäristössä. Siihen liittyy tunne, että panoksesi ei riitä, tai että olet jäänyt jumiin rooliin, joka ei tunnu omalta.
Uupumus voi syntyä stressin oireista, jotka kasaantuvat hiljalleen – fyysiset (väsymys, heikentynyt vastustuskyky), emotionaaliset (turhautuminen, vetäytyminen) ja kognitiiviset (keskittymisvaikeudet, muistiongelmat). Uupumuksen oireet ilmenevät asteittain: aluksi innostus hiipuu, sitten kyynisyys valtaa, lopulta tehottomuus lamaannuttaa. Taustalla piilee usein ristiriita: teet liikaa, mutta se tuntuu liian vähältä. Palautuminen vaatii ei vain lepoa, vaan syvempää pohdintaa – miksi jatkaa eteenpäin, vaikka se kuluttaa?
Mitä tyypillisesti koetaan burnoutissa ja uupumuksessa?
Burnout/uupumuksen oireet: Emotionaalinen etäisyys, kyynisyys, väsymys, tehottomuus tai tyhjyys.
Stressin oireet: Fyysiset (päänsärky, vatsavaivat, unettomuus), emotionaaliset (ärtyneisyys, ahdistus), kognitiiviset (päätöksenteon vaikeus, muistiongelmat).
Työuupumus: Jatkuva väsymys työpäivien jälkeen, motivaation katoaminen, eristäytyminen kollegoista.
Uupumus yleisesti: Merkityksettömyyden tunteet, syyllisyys lepohetkistä, vaikeus tuntea iloa.
Pitkäkestoiset vaikutukset: Ihmissuhteiden heikentyminen, masennus, kehon oireet kuten krooninen väsymys, harrastuksista luopuminen.
Nämä eivät ole merkkejä heikkoudesta – ne ovat kehon ja mielen viestejä, että rajasi on ylitetty. Stressin oireet kutsuvat pysähtymään ja pohtimaan: mikä elämässäsi tarvitsee muutosta?
Miten terapia auttaa burnoutiin ja uupumukseen?
SkyLainen terapiassa burnout ja uupumus kohdataan uteliaasti ja pysähtyen tämän hetken äärelle. Aloitamme hyväksymällä tunteet sellaisinaan: stressin oireet saavat olla, ilman taistelua niitä vastaan – tämä vapauttaa energiaa, joka muuten kuluu vastusteluun. Opimme havainnoimaan ajatuksia, jotka ruokkivat uupumusta ja haastamaan niitä. Lisäksi rakennamme uusia ajatus- ja toimintamalleja, jotka tukevat palautumista ja ovat linjassa arvojesi ja tavoitteidesi kanssa. Samalla vahvistamme kehon ja mielen yhteyttä kehollisilla harjoituksilla (esim. hermostoa rauhoittavat harjoitukset tai liikkeet, jotka vapauttavat jännitystä). Harjoitukset auttavat sinua tunnistamaan kehon signaaleja sekä estämään uupumuksen kumuloitumista.
Työuupumuksessa tutkimme työelämän lisäksi syvempiä juuria: ehkä menneisyydestä opitut mallit pitävät sinut loukussa. Terapiassa pureudumme näihin automaattisiin ja alitajuisiin malleihin tutkien sitä, miten varhaiset kokemukset muokkaavat nykyisiä tapojamme toimia.
Uupumusen, burnoutin ja työuupumuksen hoidossa keskitymme myös arvoihin ja elämän merkityksellisyyteen. Suorittamisen sijaan, mikä tuo elämässäsi merkitystä ja ruokkii sinua syvältä? Palautuminen ei ole lineaarista, vaan aaltoilevaa – hyväksymme takapakit osaksi prosessia, ja tämä joustavuus estää uusia kriisejä. Menneisyyden jäykät ajatus- ja toimintamallit pehmenevät, kun näemme ne opittuina, eikä ikuisina totuuksina. Lisäksi korvaamme nämä uusilla ja joustavammilla ajatus- ja toimintamalleilla, joiden avulla pääsemme rakentamaan pysyvää muutosta sekä tasapainoisempaa ja merkityksellisempää elämää.
Lähteet ja lisälukemista
Ahola, K., Honkonen, T., Isometsä, E., Kalimo, R., Nykyri, E., Aromaa, A., & Lönnqvist, J. (2005). The relationship between job-related burnout and depressive disorders: Results from the Finnish Health 2000 Study. Journal of Affective Disorders, 88(1), 55–63. https://doi.org/10.1016/j.jad.2005.06.004
Bianchi, R., Schonfeld, I. S., & Laurent, E. (2015). Burnout–depression overlap: A review. Clinical Psychology Review, 50, 96–106. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2016.11.008
Demerouti, E., Bakker, A. B., Nachreiner, F., & Schaufeli, W. B. (2001). The job demands-resources model of burnout. Journal of Applied Psychology, 86(3), 499–512. https://doi.org/10.1037/0021-9010.86.3.499
Maslach, C., & Jackson, S. E. (1981). The measurement of experienced burnout. Journal of Organizational Behavior, 2(2), 99–113. https://doi.org/10.1002/job.4030020205
Maslach, C., Schaufeli, W. B., & Leiter, M. P. (2001). Job burnout. Annual Review of Psychology, 52(1), 397–422. https://doi.org/10.1146/annurev.psych.52.1.397
Maslach, C., & Leiter, M. P. (2016). Understanding the burnout experience: Recent research and its implications for psychiatry. World Psychiatry, 15(2), 103–111. https://doi.org/10.1002/wps.20311
Salvagioni, D. A. J., Melanda, F. N., Mesas, A. E., González, A. D., Gabani, F. L., & Andrade, S. M. (2017). Physical, psychological and occupational consequences of job burnout: A systematic review of prospective studies. PLoS ONE, 12(10), e0185781. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0185781
Schaufeli, W. B., Leiter, M. P., & Maslach, C. (2009). Burnout: 35 years of research and practice. Career Development International, 14(3), 204–220. https://doi.org/10.1108/13620430910966406
World Health Organization. (2019). Burn-out an “occupational phenomenon”: International Classification of Diseases. https://www.who.int/news/item/28-05-2019-burn-out-an-occupational-phenomenon-international-classification-of-diseases
Ybema, J. F., Smulders, P. G. W., & Bongers, P. M. (2010). Antecedents and consequences of employee burnout: A 10-year follow-up study. Work & Stress, 24(4), 357–376. https://doi.org/10.1080/02678373.2010.531610
