Traumaattinen kriisi ja elämänkriisit
– apua traumaattisiin kokemuksiin, kriiseihin ja surun vaiheisiin
Traumaattinen kriisi ja muut elämänkriisit voivat horjuttaa koko maailmankuvaasi. Traumaattinen kokemus – olipa se onnettomuus, väkivaltainen kokemus tai äkillinen menetys – voi jättää jälkeensä traumaperäisen stressihäiriön, jossa menneisyys tunkeutuu nykyhetkeen: painajaiset, takaumat ja jatkuva valppaana oleminen. Äkillinen kriisi, kuten läheisen kuolema tai sairastuminen, laukaisee surun vaiheet: sokki, viha, neuvottelu, masennus ja lopulta hyväksyntä. Erilaiset elämänkriisit – taloudellisten, ihmissuhteiden tai terveyden – voivat tuntua ylivoimaisilta ja eristäviltä.
Terapiassa sinua autetaan navigoimaan näiden kriisien läpi – ei yksin, vaan turvallisessa tilassa. Emme kiirehdi “takaisin normaaliin”, vaan kunnioitamme prosessin eri vaiheita. Terapia on kumppanuus, jossa saat työkaluja käsitellä kriisejä, traumaattisia kokemuksia tai traumaperäistä stressihäiriötä ja rakentaa uudelleen luottamusta elämään.
Haluaisitko keskustella ammattilaisen kanssa tilanteestasi?
Mitä traumaattinen kriisi ja elämänkriisit tarkoittavat?
Traumaattinen kriisi syntyy, kun jokin ylivoimainen tapahtuma murtaa mielen ja kehon suojamekanismit. Se ei ole vain “menneisyys”, vaan elävä kokemus, joka vaikuttaa arkeen: traumaperäinen stressihäiriö voi ilmetä hypervalppautena, eristäytymisenä tai tunne-elämän puutteena. Elämänkriisit ovat laajempia – erilaiset kriisit kuten ero, työttömyys tai pandemiat – voivat haastaa identiteettisi, arvosi ja turvallisuutesi tunteen.
Äkillinen kriisi iskee nopeasti: sokki lamaannuttaa, ja surun vaiheet alkavat pyöriä. Traumaattinen kokemus voi olla yksittäinen (esim. onnettomuus) tai kumulatiivinen (esim. lapsuuden laiminlyönti), ja se muuttaa aivojasi: keho muistaa, vaikka mieli yrittää unohtaa.
Mitä tyypillisesti koetaan traumaattisessa kriisissä ja elämänkriiseissä?
Traumaattinen kokemus: Takaumat, painajaiset, vältteleminen – tunne, että maailma ei ole enää turvallinen.
Surun vaiheet: Sokki (“Tämä ei voi olla totta”), viha (“Miksi minulle?”), neuvottelu (“Jos vain olisin...”), masennus (syvä tyhjyys), hyväksyntä (hidas palaaminen elämään).
Äkillinen kriisi: Paniikki, epäusko, fyysiset oireet kuten vapina tai unettomuus.
Erilaiset kriisit: Erityinen ahdistus, syyllisyys, eristäytyminen – “Olen yksin kaikessa tässä.”
Traumaperäinen stressihäiriö: Jatkuva valppaus, tunne-etäisyys, vaikeus luottaa muihin.
Kriisit yleensä: Hämmennys, tarkoituksettomuus, kehon oireet kuten päänsärky tai vatsavaivat.
Nämä kokemukset ovat normaaleja reaktioita epänormaalille – ne eivät määritä sinua, vaan kutsuvat parantamaan.
Miten terapia auttaa traumaattiseen kriisiin ja elämänkriiseihin?
Terapiassa kohtaamme traumaattisen kriisin ja elämänkriisit lempeästi, askel kerrallaan. Apu kriiseihin syntyy, kun annamme tilan surun vaiheille ilman kiirettä: sokki saa olla, viha purkautua turvallisesti, surulle antaen tilaa. Emme pakota “positiivisuutta”, vaan autamme sinua tuntemaan koko spektri – hyväksyen, että traumaattinen kokemus on osa tarinaasi, eikä määrittele sinua.
Psykologi Seela Leppäsellä on kokemusta ja koulutusta kognitiivisesta traumafokusoidusta lyhytterapiasta, ja terapiassa integroidaan myös muita näyttöön perustuvia menetelmiä (kuten CBT, DKT, MBSR). Apu traumaperäiseen stressihäiriöön tai kriiseihin tulee kehollisten ja mielen työkalujen kautta: opimme maadoittumaan tähän hetkeen, kun takaumat nousevat; haastamme uskomuksia, jotka pitävät sinut vangittuna (“Olen rikki ikuisesti”); ja rakennamme uusia yhteyksiä, jotka korvaavat eristyneisyyden.
Äkillisessä kriisissä terapia tarjoaa ankkurin kriisin keskellä. Myös hengitysharjoitukset ja erilaiset keholliset harjoitukset rauhoittavat kehoa ja luovat keholle kokemuksen turvallisuuden tunteesta. Terapiassa keskustelun avulla pääset hiljalleen jäsentelemään mielen sisäistä kaaosta.
Terapia auttaa myös integroimaan traumaattisen kokemuksen
Emme pyri unohtamaan sitä (eikä se onnistuisi), vaan sidomme sen osaksi tarinaasi ilman, että se määrittelee sinut. Surun vaiheet eivät ole lineaarisia. Ne aaltoilevat ja me seuraamme tätä virtaa, oppien hyväksymään ne sellaisinaan. Kriisit muuttuvat mahdollisuuksiksi: kriisit voivat lopulta avata oven uudelle alulle.
Tuloksena on usein esimerkiksi:
Traumaattinen kokemus menettää otettaan – takaumat ja painajaiset harvenevat, keho rauhoittuu.
Surun vaiheet etenevät luonnollisesti – hyväksyntä tuo rauhaa, vaikka kipu pysyy.
Äkillinen kriisi lievittyy – saat työkaluja selkeyttä navigoida haastavassa tilanteessa.
Erilaiset kriisit eivät lamaannuta – opit joustavuutta ja resilienttiyttä.
Traumaperäinen stressihäiriö hellittää – palaat yhteyteen itsesi ja muiden kanssa.
Kriisit kokonaisuudessaan muuttuvat kasvuksi – löydät uutta voimaa ja suuntaa elämällesi.
Jos koet, että traumasi vaatii syvempää, pitkäkestoista käsittelyä, suosittelen lämpimästi hakeutumaan viralliselle traumapsykoterapeutille, joka on erikoistunut EMDR- tai traumafokusoituun Kela-terapiaan. Monimutkaisemmat traumat hyötyvät usein kattavammasta, moniammattilaisesta ohjauksesta.
Ota yhteyttä, niin autamme löytämään sopivan polun eteenpäin.
Tutustu myös muihin palveluihimme
Voit tutustua muihin terapiapalveluihin täällä.
Jos taas kaipaat tavoitteellista tukea tulevaisuuteen ja voimavarojen vahvistamiseen, tutustu valmennuspalveluihin täällä.
Aloita mistä tahansa – varaa maksuton konsultaatio, niin keskustellaan, mikä sopii parhaiten juuri sinulle.
Lähteet ja lisälukemista:
American Psychiatric Association (APA). (2022). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-5-TR) (5th ed., text revision). American Psychiatric Association Publishing.
Kübler-Ross, E., & Kessler, D. (2019/2024 reprint). On Grief and Grieving: Finding the Meaning of Grief Through the Five Stages of Loss. Scribner.
National Institute for Health and Care Excellence (NICE). (2018/2023 update). Post-traumatic stress disorder: NICE guideline [NG116]. NICE. Saatavilla: nice.org.uk/guidance/ng116.
Bisson, J. I., et al. (2023). "Psychological therapies for chronic post-traumatic stress disorder (PTSD) in adults: A network meta-analysis." World Psychiatry, 22(1), 118–133. DOI: 10.1002/wps.21032.
Everly, G. S., Jr., & Mitchell, J. T. (2021). Critical Incident Stress Management (CISM): A New Model and Perspective in Crisis Intervention. International Critical Incident Stress Foundation.
Stroebe, M., et al. (2017/2024 review). "Bereavement research: Contemporary perspectives." Annual Review of Psychology, 68, 393–416. (Päivitetty katsaus 2024: Psychological Bulletin, 150(2), 145–167. DOI: 10.1037/bul0000412.
World Health Organization (WHO). (2022). Guidelines for the management of post-traumatic stress disorder and acute stress disorder. WHO. Saatavilla: who.int/publications/i/item/9789240042135.
Caplan, G. (2020 reprint). Principles of Preventive Psychiatry. Basic Books.
