Ahdistus ja masennus
Ahdistus ja masennus ovat yleisiä kokemuksia, joista yhä useampi kokee edes kerran elämänsä aikana. Voimakas ahdistus voi tuntua rinnassa puristavalta paineelta, paniikkikohtaus yllättää hengitysvaikeuksilla ja sydämen tykytysellä, kun taas jokapäiväinen ahdistus hiipii hiljaa – jatkuvana jännityksenä, unettomuutena tai stressinä. Masennus voi puolestaan viedä voimat, ilon ja merkityksen, jättäen jälkeensä tyhjyyden, alakuloisuuden ja häpeän tunteen. Monet kokevat myös sosiaalista ahdistusta: pelkoa arvostelusta, hylätyksi tulemisesta tai nöyryyttämisestä.
Terapiassa sinua autetaan kohtaamaan ahdistuksen ja masennuksen tunteet turvallisesti – ilman tuomitsemista. Emme vain lievitä oireita, vaan etsimme niiden juurisyitä. Terapia on tila, jossa apu ahdistukseen ja masennukseen syntyy ymmärryksestä, hyväksynnästä ja uusista toimintatavoista.
Haluaisitko keskustella ammattilaisen kanssa tilanteestasi?
Mitä ahdistus ja masennus tarkoittavat?
Ahdistus on kehon ja mielen hälytyssireeni – se varoittaa uhasta, vaikka uhka olisi mielessä luotu. Voimakas ahdistus voi laukaista paniikkikohtauksen: äkillisen, lamaannuttavan pelon, johon liittyy fyysisiä oireita kuten hikoilua, tärinää tai tunne tukehtumisesta. Jokapäiväinen ahdistus taas on lievempi tunne, mutta jatkuvaa, johon liittyy levottomuutta, keskittymisvaikeuksia, univaikeuksia.
Masennus on kuin harmaa suodatin maailman päällä. Se vie motivaation, ilon ja energian. Monet kokevat häpeää – “minun pitäisi jaksaa” – mikä pahentaa tilannetta. Itsetunto murenee, kun kriittinen sisäinen ääni vahvistuu: (esim. “En riitä. En ansaitse apua.”).
Sosiaalinen ahdistus keskittyy muihin: pelko siitä, että muut näkevät heikkoutesi, nauravat tai hylkäävät. Se voi estää puhumasta, osallistumasta tapahtumiin tai jopa vaikeuttaa kauppareissua.
Mitä tyypillisesti koetaan ahdistuksessa ja masennuksessa?
Voimakas ahdistus: Rintakehän puristus, hengitysvaikeudet, huimaus, sydämentykytys.
Paniikkikohtaus: Äkillinen pelko kuolemasta ja hallinnan menettämisestä. Voimakkaat fyysiset tuntemukset, kuten hengenahdistus ja huimaus.
Jokapäiväinen ahdistus: Jatkuva jännitys, unettomuus, levottomuus, stressi, negatiiviset kehämäiset ajatukset.
Masennus: Tyhjyyden tunne, kiinnostuksen menetys, syyllisyys, häpeä, alakuloisuus, toivottomuus.
Sosiaalinen ahdistus: Pelko arvioinnista, punastuminen, asioiden välttely, hikoilu, häpeä.
Itsetunto: Kriittinen sisäinen ääni, riittämättömyyden tunne.
Nämä eivät ole heikkouksia, vaan ne ovat signaaleja. Ne kertovat, että jokin elämässäsi tarvitsee huomiota, muutosta tai hyväksyntää.
Miten terapia auttaa ahdistukseen ja masennukseen?
Terapiassa emme vain pyri poistamaan oireita – tutkimme, miltä ahdistus ja masennus yrittävät suojella. Apua voi syntyä jo sillä, kun annamme tilan tunteille sellaisina kuin ne ovat, ilman taistelua niitä vastaan. Sen sijaan, että yritämme tukahduttaa häiritseviä ajatuksia, voimakasta ahdistusta tai paniikkia, opimme havainnoimaan niitä uteliaasti: “Tämä on vain tunne, se tulee ja menee itsestään ohi, vaikka se tuntuu ylivoimaiselta.” Tämä lähestymistapa auttaa irtautumaan ajatuksista, jotka ruokkivat ahdistusta tai masennusta. Lisäksi se voi auttaa näkemään ne vain ohimenevinä mielen tuottamina tarinoina, ei absoluuttisina totuuksina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näillä ajatuksilla olisi syvempiä taustatekijöitä. Terapiassa kiinnitämme myös huomiota menneisyyteen sekä näiden ajatusten ja tuntemusten taustalla piileviin kokemuksiin.
Ahdistuksen hoito
Ahdistuksessa tämä utelias tarkastelu avaa oven syvempiin kysymyksiin: ahdistus on myös muistutus elämän rajallisuudesta ja vapaudestamme valita, miten kohtaamme tämän rajallisuuden. Se voi herättää pohdintaa siitä, kuka todella olet ja mitä merkitystä haluat antaa elämällesi. Tietoisuus kuolemasta ja muista eksistentiaalisista todellisuuksista voivat herättää voimakastakin ahdistusta. Voimme harjoitella kuinka oppia elämään ahdistuksen kanssa sekä käyttämään sitä kompanssina kohti autenttisempaa elämää (lue lisää sivulta eksistentiaaliset kriisit). Ahdistukseen voivat auttaa myös pienet toistuvat harjoitukset: hengitykseen ankkaroituminen, kehon skannaaminen tai yksinkertaiset liikkeet, jotka tuovat sinut takaisin tähän hetkeen. Terapiassa käytetäänkin usein erilaisia kehollisia harjoituksia, painottaen kehon ja mielen välistä yhteyttä. Lopulta ahdistus ei enää hallitse arkea ja voit ottaa pieniä askelia kohti elämää, jota pelko ja ahdistus eivät enää määritä. Terapiassa haastamme myös haitallisia ajatusmalleja, jotka pitävät esimerkiksi häpeän ja riittämättömyyden pyörteessä.
Voimme harjoitella ajatusten eriyttämistä sekä erilaisia tietoisuustaitoharjoituksia, joiden avulla ajatukset muuttuvat vähemmän hallitseviksi ja häiritseviksi.
Paniikkikohtausten ja sosiaalisen jännittämisen hoito
Altistusharjoitukset tarjoavat tehokasta helpotusta: ne auttavat kohtaamaan pelon lähteet hallitusti ja askel askeleelta, ilman ylivoimaista sukellusta ahdistukseen. Aloitamme pienistä, turvallisista tilanteista ja laajennamme vähitellen, opettaen mieltä ja kehoa, että pelko menee ohi eikä katastrofia tapahdu. Monet kokevat nopeita tuloksia: kohtaukset harvenevat ja sosiaaliset tilanteet tuntuvat kevyemmiltä, vapauttaen tilaa aidoille yhteyksille.
Masennuksen hoito
Masennuksessa terapia voi auttaa löytämään pienet valonpilkahdukset elämässä sekä hiljalleen rakentamaan merkityksellisyyttä, suuntaa ja yhteyttä maailmaan. Sen sijaan, että taistelemme masennusta vastaan, pysähdymme sen äärelle ja tutkimme elämäämme tarkemmin. Hyödyllistä on myös tutkia sinulle tärkeitä asioita, arvoja sekä harjoitella niiden asioiden hyväksyntää, joita emme pysty muuttamaan. Häpeä voi menettää otettaan, kun jaamme sen turvallisessa tilassa ja käsittelemme sitä yhdessä. Itsetunto voi vahvistua kun haastamme vanhoja uskomuksia ja tutkimme, mistä olemme ne oppineet sekä tarkastelemalla niitä kriittisesti. Opitut uskomukset eivät usein ole tosia ja voimme harjoitella uusien, realistisempien ajatusmallien rakentamista.
Lähteet ja lisälukemista
American Psychiatric Association. (2013). Diagnostic and statistical manual of mental disorders (5th ed.).
American Psychological Association. (2020). Clinical practice guideline for the treatment of depression across three age cohorts. https://www.apa.org/depression-guideline
Barlow, D. H. (Ed.). (2021). Clinical handbook of psychological disorders: A step-by-step treatment manual (6th ed.). Guilford Press. (erityisesti luvut paniikkihäiriöstä ja masennuksesta)
Beck, A. T., Rush, A. J., Shaw, B. F., & Emery, G. (1979). Cognitive therapy of depression. Guilford Press.
Clark, D. M., & Wells, A. (1995). A cognitive model of social phobia. In R. G. Heimberg, M. R. Liebowitz, D. A. Hope, & F. R. Schneier (Eds.), Social phobia: Diagnosis, assessment, and treatment (pp. 69–93). Guilford Press.
Craske, M. G., & Barlow, D. H. (2007). Mastery of your anxiety and panic: Workbook (4th ed.). Oxford University Press.
Hofmann, S. G., Asnaani, A., Vonk, I. J. J., Sawyer, A. T., & Fang, A. (2012). The efficacy of cognitive behavioral therapy: A review of meta-analyses. Cognitive Therapy and Research, 36(5), 427–440. https://doi.org/10.1007/s10608-012-9476-1
Kabat-Zinn, J. (2013). Full catastrophe living: Using the wisdom of your body and mind to face stress, pain, and illness (Revised ed.). Bantam Books.
Leahy, R. L. (2017). Cognitive therapy techniques: A practitioner’s guide (2nd ed.). Guilford Press.
Linehan, M. M. (2015). DBT skills training manual (2nd ed.). Guilford Press. (hyväksymis- ja tietoisuustaitojen osalta)
National Institute for Health and Care Excellence (NICE). (2019). Depression in adults: Recognition and management (NICE guideline CG90). https://www.nice.org.uk/guidance/cg90
National Institute for Health and Care Excellence (NICE). (2022). Generalised anxiety disorder and panic disorder in adults: Management (CG113). https://www.nice.org.uk/guidance/cg113
Segal, Z. V., Williams, J. M. G., & Teasdale, J. D. (2018). Mindfulness-based cognitive therapy for depression (2nd ed.). Guilford Press.
World Health Organization. (2022). World mental health report: Transforming mental health for all. https://www.who.int/publications/i/item/9789240049338
